Ajatuksiani

Olen kuntavaaliehdokkaana, koska haluan vaikuttaa siihen, että Vantaa olisi hyvä kotikaupunki kaikille meille vantaalaisille.

Yksi valtuutettuhan ei voi yksin asioista päättää, mutta omalla aktiivisuudellani uskon voivani vaikuttaa asioihin ja ehkä tarvittaessa myös muiden mielipiteisiin. Lupaan tehdä parhaani ja perehtyä huolella päätettäviin asioihin, jotta osaan tehdä päätöksiä sydämellä, tosiasioihin ja arkijärkeen pohjautuen.

Alla ajatuksiani, mihin kaupungin tulisi palvelutarjonnassaan panostaa ja kiinnittää huomiota. Koska en mahtunut enää ehdokkaaksi Aluevaaleihin, en nyt suuremmin ota näillä sivuilla kantaa asioihin, joista päättää Vantaan ja Keravan hyvinvointialue.

Lapsiperheet, lapset ja nuoret

Perheille mahdollisuus valita perheen tarpeita vastaava varhaiskasvatuksen muoto, olipa se sitten kunnallinen tai yksityinen palveluntuottaja.
Kotona hoidettaville lapsille avoimia päiväkoteja ja perhepuistoja, joissa harjoitella sosiaalisia taitoja ja jossa vanhemmillekin on tarjolla tukea ja sosiaalisia kontakteja.
Peruskouluissa levottomuus ja huono käyttäytyminen ovat lisääntyneet ja sen myötä oppimistulokset ovat heikentyneet. Koulun on
oltava turvallinen paikka ja kiusaamiseen tulee puuttua tehokkaasti. Opettajien pitää voida keskittyä opettamiseen ja oppilaiden oppimiseen. Opettajille ja koko kouluyhteisölle on mahdollistettava riittävät työkalut häiriökäyttäytymiseen ja kiusaamiseen puuttumiseen. Opettajien pitää saada toimivalta ylläpitää normaalia oppimisrauhaa.
Tuen tarpeeseen pitää puuttua ajoissa. Lasten ja nuorten lisääntyneeseen tuen tarpeeseen pitää vastata tehokkaasti yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa.
Kaikkien lasten ja nuorten tulee saada riittävästi opetusta suomen tai ruotsin kielen oppimiseen, sekä tukea omaan äidinkieleen. Tukea pitää antaa yksilöllisten tarpeiden mukaan. Resursseja pitää suunnata varhaiseen tukeen.
Vieraskielisten lasten ja nuorten suomen kielen opetukseen on panostettava. S2-kielen mukaan opiskelevien suomen kielen vahvistamiseen on kiinnitettävä huomiota niin, että kaikki saavat riittävät valmiudet perusopetuksesta suoriutumiseen ja jatko-opintoihin.
Kaiken kaikkiaan kielen opetuksen ja lasten ja nuorten tukemisen lopputavoitteena tulee olla se, että jokainen nuori valmistuu peruskoulusta ja kykenee siirtymään jatko-opintoihin niin, että hänestä lopulta tulee hyvinvoiva aikuinen, työssäkäyvä veronmaksaja.

Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet ja syrjäytymisen ehkäiseminen

Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia pitää tukea niin, että jokaisella on mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen, olipa se sitten liikuntaan tai mihin muuhun lapselle ja nuorelle mieleiseen tekemiseen liittyvää.
Mielekäs harrastus ja sen tuoma kaveripiiri auttaa ehkäisemään syrjäytymistä ja yksinäisyyttä, jota moni lapsi valitettavasti kokee. Jokaiselle on tärkeää kuulua johonkin ryhmään, jossa tuntee olevansa hyväksytty.
Vantaa on perustanut 1,5 miljoonan euron rahaston vähävaraisten vantaalaislasten harrastuksien tukemiseksi. Rahastosta miljoona on kaupungin omaa rahaa ja puoli miljoonaa kaupunki on saanut lahjoituksina. Suunnitelmien mukaan rahastosta annetaan tukea vuosittain noin 200-300 tuhatta. Arvion mukaan rahaston avulla voidaan tukea jopa tuhatta lasta vuodessa. Tuen jakamisesta päättää SOS-Lapsikyläsäätiö yhdessä kaupungin kanssa.
Kannatan sitä, että kaupunki tukee vähävaraisten lasten harrastusmahdollisuuksia, koska harrastukset edistävät hyvinvointia ja ehkäisevät syrjäytymistä.
Matalan kynnyksen harrastustoiminnan tarjontaa olen myös itse edistänyt toimiessani jo yli 20 vuotta länsivantaalaisen salibandyseuran SB Vantaan puheenjohtajana.

Ikäihmiset

Ikääntyviä yksin asuvia on paljon - niin minäkin. Miten ehkäistä yksinäisyyttä ja tukea kotona asumista? Voisiko asuntotuotannossa olla tarjolla enemmän vanhenevalle väelle suunnattuja, yhteisöllistä asumista tukevia asumismuotoja? Taloyhtiö, jossa jokaisella olisi oma huoneisto, mutta taloyhtiössä yhteisiä keittiö- ja oleskelutiloja, jossa voisi muiden asukkaiden kanssa seurustella, katsoa TV:tä, harrastaa. Laittaa yhdessä ruokaa tai tilata ruokapalvelun, palkata yhteisen siivoojan tai kodinhoitopalveluita. Jossa naapuri kyselisi perään, jos Mattia tai Maijaa ei ole tänään näkynyt. Siis ennen varsinaista palvelutaloasumista.

Yhteisöllinen asumismuoto voisi auttaa ikäihmisiä pysymään aktiivisina, mikä puolestaan voisi siirtää mahdollista laitosasumisen tarvetta myöhemmäksi. Kaupunki voisi houkutella tämän tyypistä rakentamista ja tukea sitä kaavoituksen ja rakentamisluvituksen keinoin.
Vanhenevan väestön osalta kaupungin pitää huolehtia kotona asuvien ikääntyvien palvelutarjonnasta ja yhteisöllisistä kohtaamispaikoista, joiden avulla ehkäistä yksinäisyyttä ja ylläpitää ikäihmisten aktiivisuutta. Se edesauttaa ikäihmisten kotona asumisen mahdollisuuksia laitosasumisen sijaan. Voisiko avointen päiväkotien ja asukaspuistojen toimintaa laajentaa niin, että sinne olisivat tervetulleita myös ikäihmiset?
Vantaalla on isojen kaupunkikeskusten lisäksi pienempiä lähiöitä, joissa ei ole ikäihmisille suunnattuja palveluita. Nuorisoa varten on olemassa etsivä nuorisotyö, joka etsii ja tukee syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Voisiko vastaava palvelu olla suunnattuna ikäihmisille? "Etsivä vanhustyö" voisi kiertää pienempiä lähiöitä ja järjestää esim. kerran viikossa per lähiö alueen vanhuksille vaikkapa yhteisen kävelyretken, joka houkuttelisi vanhuksia ulos ja antaisi samalla mahdollisuuden sosiaalisiin kontakteihin ja uusien ystävyyssuhteiden solmimiseen.
Vaikka Vantaalla onkin jo kohtalaisesti erilaista palvelutarjontaa seniori-ikäisille varsinkin kaupunkikeskuksissa, tietoisuuden levittämiseksi olisi ehkä syytä miettiä uusia käytäntöjä, kuinka tieto ikäihmiset saavuttaa. Kaikki eivät osaa netistä surfaillen tietoa hakea. https://www.vantaa.fi/fi/tukea-ja-apua-arkeen/senioreille
Uutena palveluna Vantaa pilotoi tänä kesänä puistoruokailua eläkeläisille. Kokeilussa yhdessä Länsi-Vantaan ja yhdessä Itä-Vantaan asukaspuistossa tullaan kuukauden ajan, kerran viikossa tarjoamaan puistolounas myös eläkeläisille. Itse pitää tuoda lautanen ja ruokailuvälineet. Alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorillehan lounasta on tarjottu kesäisin koulujen loma-aikaan jo usean vuoden ajan. Tämä lounaspilotointi eläkeläisille on mielestäni hieno asia ja toivon, että ensi kesän kokeilun jälkeen siitä tulee pysyvä käytäntö Vantaan puistolounasta tarjoaviin asukaspuistoihin.

Kulttuuritapahtumat ja -tarjonta Vantaalla

Olen itse luultavasti aika keskiverto kulttuuripalveluiden käyttäjä. Tykkään käydä teattereissa, olen hankkinut museokortin jo monena vuonna peräkkäin. Aiemmin en ollut museokävijä, mutta nyt siitä on tullut yksi sosiaalisen elämän toteutusmuoto. Sovin museotreffit eri kaveriporukoiden tai vaikka vanhempieni kanssa. Museokäynnin jälkeen käydään syömässä tai kahvilla. Näin tulee tavattua useammin kuin aiemmin ja samalla kuulee, mitä muille kuuluu. Lisäksi museot ovat yllättävän mielenkiintoisia!
Myyrmäkeen ollaan rakentamassa uudet toimitilat kymmenelle kaupunkikulttuurin palvelulle. Tämä on mielestäni kannatettava hanke. Palvelut sijoittuvat kahteen rakennukseen ja niitä yhdistävälle aukiolle Paalutorilla. Rakennukset kulkevat työnimillä Elämysten talo ja Oivallusten talo. Ensimmäisen rakennuksen on tarkoitus valmistua vuonna 2028 Myyrmannin viereen nykyisen montun paikalle, Iskostielle. Toinen rakennus sijoittuu Myyrmäkitalon tilalle ja se valmistuu myöhemmin. Voit lukea hankkeesta lisää täältä https://www.vantaa.fi/fi/vapaa-aika-ja-harrastukset/myyrmaen-kaupunkikulttuuritalo
Vantaalla on myös lapsille yksi kulttuurihanke, joka on musta tosi hieno. Se on Vantaan kulttuurilapset. Vantaa kutsuu kaikki vuonna 2023 ja sen jälkeen syntyvät vantaalaiset lapset Vantaan kulttuurilapsiksi. Kulttuurilapseksi pääsee, kun huoltajat ilmoittavat lapsensa mukaan kulttuurilapsitoimintaan. Sen jälkeen perhe saa kutsuja maksuttomiin tapahtumiin joka vuosi, kunnes lapsi aloittaa koulun.

Toivottavasti tätä tietoa jaetaan uusille vanhemmille neuvoloissa ja muissa paikoissa, missä pienten vantaalaislasten vanhemmat asioivat. Lisätietoa Vantaan nettisivuilla Vantaan kulttuurilapset | Vantaa

Maahanmuuttajat ja kotoutuminen

Vantaan väestöstä on jo nyt yli 25 % muita kuin suomea, ruotsia tai saamea kotikielenään puhuvia. On selvää, että prosenttiluku nousee tulevina vuosina. Vantaalla puhutaan yli 120 vierasta kieltä.
Maahanmuutto tuo osaajia, yrittäjyyttä ja monimuotoisuutta kaupunkiin. On kuitenkin tärkeää panostaa kotoutumiseen, työllistymiseen ja kielitaitoon, jotta kaikki voivat osallistua yhteiskuntaan täysipainoisesti. Kielen ymmärtäminen on tärkeässä roolissa ihmisen kotoutumisessa ja sopeutumisessa meidän tapoihin, sääntöihin ja kulttuuriin.
Aikuisen maahanmuuttajien kielitaidon kehittämisen lisäksi on erityisesti panostettava vieraskielisten lasten ja nuorten suomen kielen opetukseen. S2-kielen mukaan opiskelevien suomen kielen vahvistamiseen on kiinnitettävä huomiota niin, että kaikki saavat riittävät valmiudet perusopetuksesta suoriutumiseen ja sen jälkeen jatko-opintoihin niin, että heistä aikanaan tulee hyvinvoivia, työssäkäyviä veronmaksajia.

Kaavoittaminen ja rakentaminen

Olen ollut nyt muutaman vuoden ”siirtolapuutarhurina” Vantaalla Kesäheinässä eli Lapinniityn ryhmäpuutarhassa, joka sijaitsee Kivistön suuralueella. Kivistön kehittymisen ja laajenemisen sekä Myyrmäen alueen täydennysrakentamisen myötä on itsessäni herännyt kiinnostus myös kaavoitusasioihin.

Haluaisin mahdollisuuksieni mukaan vaikuttaa siihen, että Vantaata kaavoitetaan, kehitetään ja asutetaan tasapuolisesti, mahdollistetaan viihtyisä, vetovoimainen lähiympäristö ja -luonto, monipuolinen asuntotarjonta erilaisiin tarpeisiin sekä pyritään ehkäisemään eriytymistä.
Samalla kun luodaan ja kehitetään Vantaan uusia alueita, pitää muistaa myös vanhat aluekeskukset ja pientaloalueet. Vanhojen keskusten ja lähiöiden kunnossapitoa sekä kehittämistä pitää edistää. Huolehtia niiden vehreydestä, vireydestä, viihtyisyydestä, teiden ja jalkakäytävien kunnosta sekä turvallisuudesta ja lähipalveluista.
Vantaa tarvitsee monenlaisia asumismuotoja, mutta meillä on kyllä tilaa vastata erilaisiin asumistarpeisiin. Ei kaavoiteta vanhojen asuinalueiden ilmeeseen sopimatonta rakentamista. Niiden täydennysrakentamisessa tulee suojata alueen pientaloluonnetta sekä alueelle ominaisia rakentamistapoja. Myös uutta pientaloasutusta tarvitaan, jotta Vantaalle saadaan lisää työssäkäyviä lapsiperheitä.
Ylipäänsä olen sitä mieltä, että nykyisin tehdään liian pieniä asuntoja. Pieniin neliöihin on tungettu monta huonetta. Itse suosisin väljempää asumista ja isompien perheasuntojen rakentamista. Ja asunnoille myös riittävästi autopaikkoja.

Talous ja yrittäminen

Vantaan taloudellinen tilanne on haastava kasvavien toimintamenojen ja investointitarpeiden vuoksi. Vuonna 2024 kaupunki joutui ottamaan lisää lainaa lähes 90 Me. Tänä vuonna menoja kasvattaa mm. TE-uudistus, joka siirsi julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuun valtiolta kaupungille ja jonka myötä Vantaalle siirtyi myös merkittävä määrä valtion henkilöstöä, mikä lisää kaupungin henkilöstökuluja. Toisaalta uudistus tarjoaa Vantaalle myös mahdollisuuden tehostaa työllisyyspalveluita ja vastata paremmin alueen erityistarpeisiin. Toivottavasti tämä mahdollisuus osataan Vantaalla hyödyntää.
Vantaan tuloveroprosentti on 6,4 %. Se on yli prosenttiyksikön suurempi kuin naapurikaupunkien Helsingin ja Espoon tuloveroprosentit. Myös kiinteistöveroprosentit ovat osin korkeammat kuin naapurikaupungeissa. On siis selvää, että Vantaan ei kilpailukyvyn kannalta voi nostaa veroprosentteja lisätulojen hankkimiseksi. Silloin ainoaksi mahdollisuudeksi jää verotulojen hankkiminen työtä tekevien asukkaiden ja työpaikkoja luovien, yhteisöveroa maksavien yritysten avulla.
Jotta työpaikkoja syntyisi ja kaupunkiin muuttaisi työtä tekeviä veronmaksajia, pitää kaupungin huolehtia asunto- ja kaavoituspolitiikan lisäksi siitä, että yrityksillä on mahdollisimman helppoa toimia tarjoamalla kilpailukykyisiä tontteja, sujuvia lupaprosesseja ja hyvää infrastruktuuria. Vantaan tulee myös aktiivisesti houkutella uusia yrityksiä alueelleen. Huolehtimalla siitä, että Vantaalta löytyy viihtyisiä asuinalueita ja asuntoja erilaisiin asumistarpeisiin - myös väljempiä perheasuntoja - saadaan Vantaalle houkuteltua työssäkäyviä asukkaita, jotka myös pysyvät täällä, eivätkä siirry perheen kasvaessa ympäryskuntiin etsimään paremmin perheilleen sopivia asuntoja.